keskiviikko 6. toukokuuta 2015
Kehonhuoltoa
Eilen oli Noxin ensimmäinen tapaaminen hierojan kanssa. Hierojana toimi Anne Juntunen, joka ainakin minusta oli erittäin mukavaa ja osaava hieroja.
Ja jumissahan se oli voi hitsit sentään...Lonkat, selkä ja rintalihakset erityisesti olivat jumissa, kuten epäilinkin. Oikea puoli oli kuulemma selkeästi huonommassa kunnossa ja kyllä sen Noxista näki että tuntui. Anne ei uskonut, että Noxilla varsinaisesti olisi mitään rakenteellista vikaa, mutta sen tyyli liikkua on vaan melko rasittavaa. Sinänsä metsälenkit vapaana eivät ole ongelma vaan erittäin suositeltavia, mutta pitäisi saada myös sitä rauhallisempaa menoa mukaan. Noxhan ei pahemmin ravaile vaan paahtaa täysiä menemään. Ollaan aika huonosti käyty remmilenkeillä, mutta nyt ehdottomasti otetaan ravilenkit viikko-ohjelmaan mukaan. Tekee allekirjoittaneellekin hyvää, koska Nox pysyy parhaiten ravissa jos minä hölkyttelen vieressä. Melkein kuulen sen huutavan minulle "senkin hidas nainen, vauhtia!" :D Anne myös suositteli, että pidettäisiin ainakin viikon totaalitauko kaikesta treenaamisesta ja otettaisiin myös lenkkien suhteen rauhallisemmin, joten seuraavaksi viikoksi pitää kehitellä enemmän älyllistä kuin fyysistä puuhaa :P
Itsellä on syyllinen olo, kun en vienyt Noxia aikaisemmin hierojalle ja tilanne meni näinkin pahaksi, mutta hyvin se on osannut hämätä minua :/ Melkein meinasi tulla itku silmään, kun toisella teki kipeää ja silti jaksoi heiluttaa häntää ja jakaa suukkoja Annelle. Herkkis Emilia.
lauantai 2. toukokuuta 2015
Vähän myöhässä...
..mutta haluan jakaa perheen nuorimmaisten vapputoivotukset. Ei ollut helppoa räpsäistä näitä puhelimella :D
perjantai 1. toukokuuta 2015
Nam nam nappulaa
Vielä odottaa juttuja kirjoittamistaan, mutta päätin nyt avautua tästä asiasta ensin, kun se nyt on ajankohtainen.
Me siirrytään siis takaisin nappularuokintaan. Noxilla on nyt jonkin aikaa ollut närästysoireita: tassujen, ihmisten ja huonekalujen nuolemista, röyhtäilyä, tyhjän vatsan oksentamista jne. Olen yrittänyt jäljittää närästyksen alkuperää johonkin tiettyyn ruoka-aineeseen, mutta tuntuu, että vaikka jotkut ruoka-aineet ovat selkeästi pahempia (esimerkiksi lohi), ei oikein mikään liha ole tuntunut täysin sopivalta. Myös luutuotteet vaikuttavat aiheuttavan nieleskelyä ja tassujen lipomista/järsimistä.
Ensin mietin eliminaatiodieettiä, mutta koittaessani koti kotona Noxille taas nappulaa ja tilanteen selkeästi parantuessa, päätin hakea Mustista ja Mirristä pienen pussin Profinen energiaruokaa ja katsoa mitä käy. Pentuna Nox söi nappulaa ensin noin 75/25 suhteessa ja siitä hitaasti nostin lihan osuutta, kun maha ei kestänyt nappuloita vaan tulokset olivat erittäin epämääräisen näköisiä. Silloin pienikin määrä nappulaa sai mahan löysälle, mutta tätä ongelmaa ei enää ole! Tavara on hyvän näköistä eikä närästysoireita ole ollut päiviin. Mm levoton haahuilu öisin on loppunut. Olen siis supertyytyväinen! Lihaa lähdetään varmasti lisäämään pikkuhiljaa ja yhtä laatua kerrallaan jossain vaiheessa. En kuitenkaan tahdo sitä täysin Noxilta kieltää. Eiköhän me löydetä nokinokallekin sopivia raakaherkkuja :)
En tiedä miksi, mutta minulla tuli melkein epäonnistunut fiilis kun nappasin nappulasäkin mukaani ja kiikutin sen kassalle. Nappularuokinnassa ei ole mitään vikaa, mutta frettien kanssa päähäni on iskostunut, että liha on aina parempi. Tietenkin fretit ovat puhtaasti petoeläimiä eikä niille ole juurikaan tarjolla laadukkaita kuivaruokia, mutta silti. Minulle tuli olo, että olisi pitänyt yrittää enemmän...Nyt olen päässyt näistä ajatuksista eroon! Asennoidun tähän niin, että on mahtavaa, kun ongelma saatiin ratkaistua näin helposti :) Gerahan on kunnon allergiapesäke, jonka kanssa on käyty läpi kaikki mahdolliset ruoat mutta allergiaoireet katosivat vasta paskalla markettinappulalla ja lihalla. Ja se voi paremmin kuin koskaan! Kumma eläin ..Elämä ruokaongelmaisen kanssa on kyllä vaikeaa.
Nox on syönyt jo pitkään yhden aterian päivässä, mutta nyt siirryttiin 2-3 pienempään ateriaan päivässä ja ne nappulat joita en tarjoa esim naksuttelun yms ohella, syödään Buster Dog Maze kupista, joka on ehkäissyt hienosti hotkimista (varmasti osasyy närästykseen..). Illalla Nox saa myös hapanmaitotuotteita ehkäisemään tyhjän vatsan oksentelua. Tällä hetkellä tilanne näyttää oikein hyvältä :)
tiistai 28. huhtikuuta 2015
Ei mennyt putkeen...
...siis kirjaimellisesti, Nox kieltäytyi menemästä putkeen. Kerta se on näköjään ensimmäinenkin.
Nox oli jo hallille saapuessa ärsyttävällä päällä. Hajut veivät mukanaan ja keskittymiskyky tuntui olevan nollassa paitsi kun pääsi radalle. Huomattiin, että Noxin kehittämä riman räiskimisongelma johtuu pitkälti siitä, että olen ohjannut sitä suullisesti jolloin se ei keskity hyppyihin tarpeeksi - räisk. Kun pidän turpani kiinni, hypyt ovat hallitumpia ja paljon nätimpiä.
Päivän teemana oli valssi ja minä sain todeta olevani aivan liian hidas mustalle salamalle. Piru vie miten vaikeaa voi olla ehtiä oikeaan paikkaan...koska minussa on pientä perfektionistin vikaa ja alkoi ärsyttää etten onnistunut, peilautui se Noxiin ja sitten homma hajosi käsiin. Yritin lähettää Noxin hypyn jälkeen putkeen josta valssilla hyppy ja jälleen valssi kolmannelle hypylle. Muuten hyvä, mutta Nox, jonka rakkaus on aina ollut putki, ei vain uponnut. Hyppi kyllä putken päälle, haisteli sen suuaukkoa ja eteni ehkä puoli metriä ennenkuin kääntyi takaisin. Allekirjoittaneen hermot alkoivat loppua usean samanlaisen toiston jälkeen ja siinä vaiheessa kouluttajamme viisaampana puhalsi pelin poikki ja käski hengitellä ja rauhoittua. Ja kas kummaa kun meni nätisti viimeinen yritys...Idiootin pitäisi tajuta että Nox lukee minua todella herkästi eikä ole ihme että se alkaa sekoilemaan, jos minäkään en tiedä mitä teen.
Niin onneton kun minä olenkin (okei meillä on huimat kolme varsinaista kertaa takana, mutta silti) agissa niin olen aivan hullaantunut tähän lajiin! Jopa niin, että mietin vakavasti tästä meidän päälajia johon panostetaan sitten kunnolla. Oh the irony :D
Välistä on jäänyt hirveästi juttua, mutta yritän panostaa meidän saamaan haasteeseen yms myöhemmin tällä viikolla. Sen verran pitää mainita, että Neralla on alkanut uusi kiima ja treffit on edessä mahdollisesti jo tällä viikolla! Tätä jännityksen määrää...
torstai 9. huhtikuuta 2015
Hauskaa
Olen aivan totaalisen sekaisin...nimittäin agista! En tiedä mistä tämä into on lähtöisin, mutta olen kytännyt vuoden alusta LÄGIn sivuja toiveekkaana alkeiskurssin suhteen, jollainen ainakin syksyllä järjestettiin. Lopulta en enää jaksanut odottaa ja kun tulossa on Wirneen leirikin jonne olemme ilmoittautuneet agility ryhmään, koin, että olisi kiva osata edes jotain valmiiksi ja ilmoitin meidät siis Lohjan koirakeskuksen neljän kerran alkeis/jatko ryhmään. Maksoin kurssin ja seuraavana päivänä LÄGI ilmoitti alkeiskurssista...noh, nyt panostetaan alkeisiin oikein kunnolla :D LÄGIn alkeiskurssin jälkeen on mahdollista hakea jäsenyyttä ja jatkaa heidän viikkoryhmissään, yay!
Tiistaina oli siis meidän ensimmäinen agikerta. Nox oli melko kivalla päällä aamulla. Se kuunteli ja teki mielellään mitä pyysin. Hallin pihalle saapuessa herra nokinokka meni sekaisin, se vinkui eikä meinannut pysyä nahoissaan. Ilmeisesti Nox aavisti mitä tultiin tekemään vaikka paikka olikin ihan uusi. Hallin sisällä kierreltiin vähän aikaa ja nenä meinasi viedä herran mennessään. Lopulta kuitenkin sain kivaa kontaktia ja siirryttiin odottamaan oma vuoroamme.
Paikalla oli kolme miniä ja sitten Nox. Kaksi mineistä oli ollut jatkuvalla syötöllä pyörivällä kurssilla jo jonkin aikaa ja kolmas oli 8kk ikäinen pentu. Me oltiin viimeisenä vuorossa ja katseltiin mitä muut tekivät. Harjoitukset olivat tosi simppeleitä jopa kokeneemmille joten ehdin jo miettiä, että toivottavasti saadaan tästä kurssista jotain irti. Tässä vaiheessa Nox oli huomannut putken (!!!) eikä odottamisesta meinannut tulla mitään, mutta rauhoittui lopulta makoilemaan.
Aloitimme ihan perusjutuilla ja kouluttaja katsoi miten Nox suoriutui putkesta jne. Yllätys yllätys, ei ongelmia ;) Nopeasti lisättiin matalia hyppyjä mukaan ja tehtiin pientä radanpätkää, koska Nox luki ohjaustani niin hyvin. Pienien odottelujen ajan Noxin huomion vei ihana tytöiltä haiseva matto, mutta hommiin päästessään Pox oli aivan onnessaan! Ensimmäisen ja toisen vuoron välissä Nox malttoi jo rauhoittua paljon paremmin, mutta hommia tehtiin taas täysiä. Meille molemmille jäi mahtava fiilis eikä malteta odottaa ensi kertaa :)
Mitäs muuta ollaan sitten puuhailtu. No vähän kaikkea. Tottista, pelastusta, jälkeä ja paria muuta juttua, joista pysyn vielä toistaiseksi hiljaa. Paimentamaan ei olla enää lähdetty, koska kevät tuntuu olevan muutenkin rahanmenon aikaa ja minua ei suoraansanoen huvita mennä aitaukseen katsomaan kun Nox "pelkää" keppiä. Pitäisi ryhdistäytyä ja alkaa heiluttaa komerossa odottavaa aurauskeppiä myös kotona ja katsoa onko sillä vaikutusta asiaan.
Tiistaina oli siis meidän ensimmäinen agikerta. Nox oli melko kivalla päällä aamulla. Se kuunteli ja teki mielellään mitä pyysin. Hallin pihalle saapuessa herra nokinokka meni sekaisin, se vinkui eikä meinannut pysyä nahoissaan. Ilmeisesti Nox aavisti mitä tultiin tekemään vaikka paikka olikin ihan uusi. Hallin sisällä kierreltiin vähän aikaa ja nenä meinasi viedä herran mennessään. Lopulta kuitenkin sain kivaa kontaktia ja siirryttiin odottamaan oma vuoroamme.
Paikalla oli kolme miniä ja sitten Nox. Kaksi mineistä oli ollut jatkuvalla syötöllä pyörivällä kurssilla jo jonkin aikaa ja kolmas oli 8kk ikäinen pentu. Me oltiin viimeisenä vuorossa ja katseltiin mitä muut tekivät. Harjoitukset olivat tosi simppeleitä jopa kokeneemmille joten ehdin jo miettiä, että toivottavasti saadaan tästä kurssista jotain irti. Tässä vaiheessa Nox oli huomannut putken (!!!) eikä odottamisesta meinannut tulla mitään, mutta rauhoittui lopulta makoilemaan.
Aloitimme ihan perusjutuilla ja kouluttaja katsoi miten Nox suoriutui putkesta jne. Yllätys yllätys, ei ongelmia ;) Nopeasti lisättiin matalia hyppyjä mukaan ja tehtiin pientä radanpätkää, koska Nox luki ohjaustani niin hyvin. Pienien odottelujen ajan Noxin huomion vei ihana tytöiltä haiseva matto, mutta hommiin päästessään Pox oli aivan onnessaan! Ensimmäisen ja toisen vuoron välissä Nox malttoi jo rauhoittua paljon paremmin, mutta hommia tehtiin taas täysiä. Meille molemmille jäi mahtava fiilis eikä malteta odottaa ensi kertaa :)
Mitäs muuta ollaan sitten puuhailtu. No vähän kaikkea. Tottista, pelastusta, jälkeä ja paria muuta juttua, joista pysyn vielä toistaiseksi hiljaa. Paimentamaan ei olla enää lähdetty, koska kevät tuntuu olevan muutenkin rahanmenon aikaa ja minua ei suoraansanoen huvita mennä aitaukseen katsomaan kun Nox "pelkää" keppiä. Pitäisi ryhdistäytyä ja alkaa heiluttaa komerossa odottavaa aurauskeppiä myös kotona ja katsoa onko sillä vaikutusta asiaan.
Minun pitää myös vakavasti alkaa miettiä mitä lajeja me nyt aletaan harrastaa tosissaan ja mitkä karsia pois, niin ikävältä kun se tuntuukin. Kaikkeen ei vaan pysty revetä kun kotona on kuusi muuta karvakakaraa ja kouluhommiakin pitää tehdä. Agility jää nyt ehdottomasti meidän harrastukseksi, samoin rally ja jälki, mutta muuten kaikki on avoinna. Pelastustoiminta on molempien mielestä kivaa, mutta riittääkö meillä (minulla) rahkeet siihen tässä elämänvaiheessa....
Näädillä menee ihan ok. Viisi kuudesta on nyt kaljuja ja anorektisia, kun kesä lähestyy. Nera viihtyy ruokakupilla ja viikon päästä on sen "laskettu aika", joten pian haen Lisalta kiimavilttejä (kiimaisten urosten hajustamia peittoja yms) Neran haisteltavaksi. Jos pian päästäisiin astutushommiin! Allekirjoittanut on lievästi sanoen innoissaan. Aloin nimittäin nyyhkyttämään bussipysäkillä eilen ajatellessani, että Nerasta saattaa tulla äiti. Anteeksi kanssani samalla pysäkillä olleille, mahdoin näyttää hullulta :D
lauantai 4. huhtikuuta 2015
Tätä on odotettu!
Siitä asti, kun Hippu astutettiin ja Nera syntyi, oli selvää, että jos vain kaikki menisi suunnitelmien mukaan, olisi sillä tarkoitus tehdä pennut jossain vaiheessa. Viime kesänä Neran kasvattaja haki Virosta itselleen upean frettiherran nimeltä Peto, jonka emo on Novan täti ja MuiMuin siskontyttö ja isä Muusan veli Fantasy-pentueesta. Neran puolelta taasen löytyy niinkin upeita näätiä kuin Dara ja Rocky ja tietenkin oma Hippuseni. Sekä Pedon, että Neran linjat ovat suuresti ihailemiani, joten en malta odottaa mitä saadaan tulokseksi näitä yhdistämällä.
Alunperin tarkoitus oli odottaa, että Nera ja Peto kypsyisivät vielä vuoden, mutta monestakin syystä puhuimme Lisan kanssa, että pentueen voisi toteuttaa jo tänä keväänä. Nyt on frettiliitolta näytetty vihreää valoa ja odottelemme, että Nera aloittaisi uuden kiiman muutaman viikon päästä. Itse olen ollut yhtä hymyä luvan irrottua, en ole varmasti ikinä ollut yhtä innoissani yhdestäkään pentueesta frettiharrastamiseni aikana. Nyt vain peukut pystyyn, että parin kuukauden päästä maailmaan syntyisi pieniä näädänalkuja.
Pickpocket'sin sivulta löytyy pieni esittely pentueesta KLIK

Tilaa:
Blogitekstit (Atom)