Mekin kun muutkin....

"Äiti aina osallistuu kaikkiin haasteisiin ja mä oon pitkään ollut sitä mieltä että se on epäreilua koska mä oon kuitenkin ihan sika komee ja mulla on paljon sanottavaa. Onneks Maijan omistaja Nauru haastoi mut vihdoin selfiehaasteeseen! Mun eka selfie kolmesta on otettu aamulenkillä, kun mulla oli järjettömän kivaa! Mä niin tykkään tästä lumesta ja äitikin oli tosi hyvällä päällä. Luulin että se johtuu vaan talvesta mutta kuulemma siitä on pitkä aika kun mun korvat on olleet muutakin kuin koristeena. En ihan ymmärtänyt mikä vika siinä on, mun korvat on tosi hienot!"

"Tää on mun treenien jälkeinen koomaselfie. Olin oikeesti aika pätevä sillon kun tein hommia mut muuten mä oisin mieluummin nuuskinut maata, hengaillut katsomon ihanien (ihmis) naisten kanssa tai antanut niiden kuunnella mun kaunista lauluääntä. Äiti vähän ahdistui mun käytöksestä mut onneksi sen treenikaverit tsemppas sitä ja mäkin päätin käyttäytyä sit tosi hyvin iltalenkillä. Mä oon muuten kuulemma teknisesti tosi lahjakas agissa. Vaikka kyllähän mä sen tiesin. Harmi et äiti ei osaa."

"Mä oon unohtanut ottaa viimeisen selfien, mutta tässä tää nyt ois. Tänään oli kiva päivä vaikka ei tehty mitään ihmeellistä. Äiti vietti koko päivän mun frettisiskojen kanssa näyttelyssä ja mä sain olla mun mummon luona. Mä tapasin myös paljon sellaisia ihmisiä joita en usein näe ja mä rakastan kaikkia joten olin tyytyväinen! Ja erityisen tyytyväinen olin kun mun siskot oli voittaneet mulle tälläsiä herkkuja! Äitiä vieläkin ihmetyttää että mulla on oikeasti itsehillintää tähän temppuun."

Capital! 2015

Hirveän tylsiä nämä kuvattomat postaukset mutta koneongelmani pitäisi kadota ihan lähiaikoina niin toivottavasti postaustahtikin tihenee ja ne ovat mielenkiintoisempia...

Tähän vuoteen on mahtunut monia näyttelyitä, mutta Capital! on kyllä yksi suosikeistani ja pitkään odotettu. Tällä kertaa näyttelyyn tulivat tuomarit Espanjasta asti ja olin todella innoissani erityisesti Patryn tapaamisesta ja hänelle sihteeröinnistä sillä olemme jo pitkään ihailleet toistemme frettejä ja viime aikoina keskustelleet niistä enemmänkin.

Koska sain tietää läpäisseeni tuomarikokeen ja olen nyt tuomariharjoittelija, oli minulle laitettu viisi luokkaa sihteeröitäväksi. Niinpä päätin pakottaa siskoni Vilman mukaani näätäorjaksi sillä en ollut varma ehtisinkö laittaa kaikkia frettejä itse arvosteluun.

Itse olin hieman pettynyt arvosteluihin...Espanjalaiset osoittautuivat olevan melkoisia pisteautomaatteja ja arvostelut jäivät minusta melko pinnallisiksi. Nähtiinpä näyttelyssä 100p frettikin ja kun oma näkemykseni on, että näitä ei todellakaan ole ja hyvä fretti saa pisteitä 80p ylöspäin niin....Ainakin opin paljon siitä millainen käsittelijä ja tuomari itse haluan olla sitten joskus :) 

Palkintojenjaon koittaessa en todellakaan odottanut suuria. Aamulla olin vitsaillut ettei Capital ole koskaan ollut meille suotuisa, mutta Veelalla ehkä olisi mahiksia. Yllättäen (not) se kävi taas re-calleissa ystäväni pastellinaaraan Stellan kanssa, mutta tällä kertaa hävisi ykkösen sille. Viimeiset kaksi vuotta Stella ja Veela ovat käyneet re-calleissa yhdessä jokaisessa näyttelyssä :D Sijat jakaantuvat aika lailla tasan mikä ei haittaa yhtään. Pidän itsekin hurjasti Stellasta ja toivon omistavani samanlaisen naaraan vielä joskus :) 

Veela sijoittui siis toiseksi ja oli toinen näyttelyn valioista mikä oli aika ihme kun kyseessä oli suuri näyttely jossa oli suuret pistemäärät. Mutta en valita ;) Nera sai tuomarin suosikin palkinnon ja Hippu oli luokkansa ensimmäinen! Ja sitten Avi....Luokkansa ensimmäinen ja paras juniori <3 Olin niiiin onnellinen! En vain omasta puolestani, mutta myös Lisan sillä Avi on Lisan ainut kasvatti tänä vuonna. Aamulla Lisa sanoi Avin muistuttavan nuorta Bijaa (Avi on Bijan pennun pennun pennun pentu tai jotain :D) mistä olen tyytyväinen! Olen aina pitänyt Bijasta ihan hurjasti. 

Hauskaa oli että myös paras seniori (ja lopulta BIS) sekä paras veteraani olivat Pickpocket'seja ja vielä kaikki sukua keskenään :P 

Seuraavaksi onkin sitten meidän oman näyttelyn aika...KÄÄK. 

Neuroosi Emilia

Capitaliin on enää muutamia viikkoja ja innolla taas odotan tulevaa näyttelypäivää. Viime aikoina mieltä on kuitenkin varjostanut eräs asia, joka erityisesti FFFn jälkeen nosti taas päätään ja sen vuoksi olen joutunut miettimään miten jatkan harrastamista niin, että se on sekä minulle että freteilleni mieleistä. 

Kaikki fretti-ihmiset tietävät ECE:n ja uudemmille harrastajille se tulee varmasti vielä tutuksi...Se on varmasti yksi eniten meitä hulluja näätänaisia puhuttava asia, eikä vain suomessa. ECE on corona viruksen aiheuttama raju vatsatauti, joka jyllää voimakkaana ympäri maailmaa. Sille ominaista on vihreä vetinen ripuli, oksentelu, ruokahaluttomuus, väsymys, kuivuminen jne. Yksilöt reagoivat hyvin eri tavalla ECE:hen, mutta varmaa on, että kyseessä on vakava sairaus, joka pahimmillaan voi johtaa jopa kuolemaan ja oireettomanakin saattaa muhia kehossa kuukausia. ECE tarttuu herkästi ja uskon sitä löytyvän lähes kaikista frettikodeista suomessa tavalla tai toisella ja erilaisina kantoina. Uskon lauman täysin terveeksi vasta kun näen negatiivisen testituloksen. 

Siispä olen päättänyt että lukuunottamatta harvoja ja valittuja, en anna jatkossa ihmisten koskea fretteihini näyttelyissä ja välttelen kaikkia muitakin tapahtumia. Kuulostan varmaankin ihan kauhealta ja ylisuojelevalta, mutta kun on muutamia kertoja nähnyt fretin, ja aina sen tietyn, huonossa kunnossa, tahtoo tehdä kaiken estääkseen sen jatkossa. Pidän ihan superpaljon erilaisista frettipäivistä ja messuista, mutta en vain enää uskalla moisiin osallistua. En missään nimessä siis tuomitse ketään joka näissä käy, ne on parhaita juttuja harrastamisessa! :)

Tiedän myös, että meillä on jo tietyt kannat ja se ei siitä miksikään muutu, mutta kun tapahtumissa ja treffeillä on useista eri perheistä frettejä niin iloisestihan ne pöpöt siellä leviää ja jatkavat matkaa taas eteenpäin. Pelkkä desifioiminen (jota kaikki eivät edes harrasta kuten taas tuli näyttelyssä nähtyä...MUR!) ei välttämättä riitä ja siksi me tehdään nyt kaikkemme, että vältytään uusilta taudeilta. Anteeksi jo täällä niille, jotka mieluusti kävisivät näätiäni tervehtimissä, mutta pyydän ymmärrystä. Mä olen vähän neuroottinen...