Hauskaa

Olen aivan totaalisen sekaisin...nimittäin agista! En tiedä mistä tämä into on lähtöisin, mutta olen kytännyt vuoden alusta LÄGIn sivuja toiveekkaana alkeiskurssin suhteen, jollainen ainakin syksyllä järjestettiin. Lopulta en enää jaksanut odottaa ja kun tulossa on Wirneen leirikin jonne olemme ilmoittautuneet agility ryhmään, koin, että olisi kiva osata edes jotain valmiiksi ja ilmoitin meidät siis Lohjan koirakeskuksen neljän kerran alkeis/jatko ryhmään. Maksoin kurssin ja seuraavana päivänä LÄGI ilmoitti alkeiskurssista...noh, nyt panostetaan alkeisiin oikein kunnolla :D LÄGIn alkeiskurssin jälkeen on mahdollista hakea jäsenyyttä ja jatkaa heidän viikkoryhmissään, yay!

Tiistaina oli siis meidän ensimmäinen agikerta. Nox oli melko kivalla päällä aamulla. Se kuunteli ja teki mielellään mitä pyysin. Hallin pihalle saapuessa herra nokinokka meni sekaisin, se vinkui eikä meinannut pysyä nahoissaan. Ilmeisesti Nox aavisti mitä tultiin tekemään vaikka paikka olikin ihan uusi. Hallin sisällä kierreltiin vähän aikaa ja nenä meinasi viedä herran mennessään. Lopulta kuitenkin sain kivaa kontaktia ja siirryttiin odottamaan oma vuoroamme.

Paikalla oli kolme miniä ja sitten Nox. Kaksi mineistä oli ollut jatkuvalla syötöllä pyörivällä kurssilla jo jonkin aikaa ja kolmas oli 8kk ikäinen pentu. Me oltiin viimeisenä vuorossa ja katseltiin mitä muut tekivät. Harjoitukset olivat tosi simppeleitä jopa kokeneemmille joten ehdin jo miettiä, että toivottavasti saadaan tästä kurssista jotain irti. Tässä vaiheessa Nox oli huomannut putken (!!!) eikä odottamisesta meinannut tulla mitään, mutta rauhoittui lopulta makoilemaan.

Aloitimme ihan perusjutuilla ja kouluttaja katsoi miten Nox suoriutui putkesta jne. Yllätys yllätys, ei ongelmia ;) Nopeasti lisättiin matalia hyppyjä mukaan ja tehtiin pientä radanpätkää, koska Nox luki ohjaustani niin hyvin. Pienien odottelujen ajan Noxin huomion vei ihana tytöiltä haiseva matto, mutta hommiin päästessään Pox oli aivan onnessaan! Ensimmäisen ja toisen vuoron välissä Nox malttoi jo rauhoittua paljon paremmin, mutta hommia tehtiin taas täysiä. Meille molemmille jäi mahtava fiilis eikä malteta odottaa ensi kertaa :)

Mitäs muuta ollaan sitten puuhailtu. No vähän kaikkea. Tottista, pelastusta, jälkeä ja paria muuta juttua, joista pysyn vielä toistaiseksi hiljaa. Paimentamaan ei olla enää lähdetty, koska kevät tuntuu olevan muutenkin rahanmenon aikaa ja minua ei suoraansanoen huvita mennä aitaukseen katsomaan kun Nox "pelkää" keppiä. Pitäisi ryhdistäytyä ja alkaa heiluttaa komerossa odottavaa aurauskeppiä myös kotona ja katsoa onko sillä vaikutusta asiaan.

Minun pitää myös vakavasti alkaa miettiä mitä lajeja me nyt aletaan harrastaa tosissaan ja mitkä karsia pois, niin ikävältä kun se tuntuukin. Kaikkeen ei vaan pysty revetä kun kotona on kuusi muuta karvakakaraa ja kouluhommiakin pitää tehdä. Agility jää nyt ehdottomasti meidän harrastukseksi, samoin rally ja jälki, mutta muuten kaikki on avoinna. Pelastustoiminta on molempien mielestä kivaa, mutta riittääkö meillä (minulla) rahkeet siihen tässä elämänvaiheessa....

Näädillä menee ihan ok. Viisi kuudesta on nyt kaljuja ja anorektisia, kun kesä lähestyy. Nera viihtyy ruokakupilla ja viikon päästä on sen "laskettu aika", joten pian haen Lisalta kiimavilttejä (kiimaisten urosten hajustamia peittoja yms) Neran haisteltavaksi. Jos pian päästäisiin astutushommiin! Allekirjoittanut on lievästi sanoen innoissaan. Aloin nimittäin nyyhkyttämään bussipysäkillä eilen ajatellessani, että Nerasta saattaa tulla äiti. Anteeksi kanssani samalla pysäkillä olleille, mahdoin näyttää hullulta :D