Otsikoita on vaikea keksiä....

Oikeasti. En keksi otsikoita. Mur.

"Koska pääsee nukkumaan?", oli päällimmäinen ajatukseni torstain agin jälkeen. Tunti oli hauska, mutta olin täysin poikki sen jälkeen. Suurimmaksi osaksi sen vuoksi, että jouduin pitelemään paikoillani "hieman" innokasta Noxia. Se oli jo aivan sekaisin, kun tajusi mihin ollaan menossa, mutta keskittyi kuitenkin kivasti sitä pyytäessäni. Sitten meille jaettiin vuorot ja homma hajosi käsiin. Nox ei tykännyt yhtään katsoa sivusta kun muut pääsivät tekemään.

Lähinnä tehtiin tunnilla putkea ja pussia ja juostiin vähän siivekkeiden välistä. Nox nosti "hieman" kierroksia katsellessaan muiden rallausta putkessa, joten se juoksi täysiä omalla vuorollaan oli putki miten pitkä tai mutkalla tahansa. Itse onnistuin iskemään jalkani täysiä metallitukeen...arvasin, että mulle käy vielä huonosti.
Pussi oli myös Noxista hurjan hauska! Ei paljon kiinnostanut näkyikö minua toisessa päässä vai ei. Silmät vain huusi "LISÄÄÄ!" :D

Itsellä meinasi jo nyt tulla epätoivo, kun katsoin Noxin menoa. Se on hurjan nopea, kouluttajankin mielestä, ja tulen olemaan vielä pahasti pulassa sen kanssa...Intoa riittäisi kyllä muillekin jakaa ja jouduttiinkin harjoittelemaan myös rauhoittumista ettei poju syöksy miten sattuu. Mutta meillä oli hurjan kivaa ja alan itsekin lämmetä tälle lajille! Taas pitää kehaista miten taitava poika Nox on. Kouluttajakin mainitsi lähtöä tehdessä että kurssin aussiet ovat reippaimpia ja innokkaimpia pentuja joita on ikinä nähnyt :)

Eilen suunnattiin taas Somerolle ihmettelemään lampaita Noxin kanssa. Olin innoissani vaikka en yhtään tiennyt mitä odottaa. Viimeksi meni hyvin, mutta ei sitä koskaan pennun kanssa tiedä millä mielellä ollaan tällä kertaa.

Me oltiin neljänsinä vuorossa ja astuin sisään porsastelevan pennun kanssa. Pikku piru karkasi ennenkuin sain sen liinaan kiinni eikä meinannut tulla luokse kutsusta...menin tästä niin hämilleni että meni hetki ennenkuin sain Noxin ärjäistyä luokseni. Ihankuin mulla ei olisi ollut jo tarpeeksi vaikeaa, lyötiin mulle käteen aurauskeppi, jolla jouduin antaa painetta Noxille. Arvasin jo ennen lampaille menoa että Nox ottaisi kepistä itseensä ja huomautettuani pari kertaa liian lähellä olemisesta, Nox ei suostunut tulla enää lampaiden lähelle vaan pysytteli suosiolla kauempana. Muutamia kertoja se lopulta suostui kiertämään lampaita, mutta lopetettiin suht pian ja päätettiin ensimmäinen kierros katselemalla yhdessä lampaita kauempaa. 

Toisella kierroksella sain Noxin onneksi hallintaan jo alussa. Ensin otin kepin taas käyttöön, mutta jo pelkästään sen pitäminen epäilytti Noxia, joten jätin sen heti alkuunsa pois. Sitten olikin eri meno! Nox alkoi selkeästi syttyä ja meinasi jopa käydä näykkimässä lampaita. Onneksi se otti hyvin sanallista palautetta vastaan ja sain keskeytettyä tollaiset puuhat heti. Minua vaan alkoi jännittää moinen käyttäytyminen ja saatoin välillä ärähtää vaikka Nox ei yrittänyt napata, joten se jättäytyi taas vähän kauemmas. Oma moka, mutta onneksi Nox ei ottanut tästä samalla tavalla itseensä kuin kepistä ja ryhtyi taas hommiin. Tästä jäi jo hyvä fiilis!

Lampaiden ja koiran tarkkailu samaan aikaan on yllättävän vaikeaa! Tuntuu että aina on jompikumpi hukassa, joten itselläni ei ole kummoista kuvaa siitä miltä kokonaisuudessa näytti. Ilmeisesti ihan hyvältä :P Tällä hetkellä, niin pihalla kuin olenkin, tykkään tästä lajista ja neljäs kerta on tiedossa muutaman viikon päästä.

Ilta - lenkillä Nox päätti perseillä oikein kunnolla. Se ei tullut kutsusta luokse vaan lällätteli kauempana minun huutaessa *****perkelettä sen perään. Muutama kerta jouduttiin katsella paikallaan kun Gera juoksi vapaana ja piti kivaa ennekuin Nox tajusi, että luokse on tultava kun minä käsken. Olin niin kiukkuisella päällä illalla, mutta onneksi ainakin tänä aamuna Noxin murkkumörkö on pysynyt poissa ja poika on totellut oikein kivasti.

Nyt ollaan maalla porukoideni luona ja täällä on tarkoitus olla ainakin pari viikkoa joulun vietossa. Se tarkoittaa pitkiä metsälenkkejä ja kunnon rentoutumista, IHANAA.