Muutoksen tuulia

Minulla on jännittävä olo....viimeisen vuoden olen viettänyt välivuotta lukion jälkeen ja yrittänyt etsiä elämälläni jonkinlaista suuntaa. Tulevaisuus on tuntunut jopa ahdistavalta ja toivottomalta. Tuntui, että voisin vain jäädä kotiin nukkumaan ja olla tekemättä mitään.

Mutta viime kevät on tuonut paljon muutoksia elämääni ja asiat tuntuvat viimein loksahtavan kohdilleen. Olen lähtenyt mukaan pk-frettien ja suomen frettiliiton hallitustoimintaan ja tykkään hommasta hurjasti. Alkuvuodesta kasvattajaystäväni päätti käyttää Hippua linjanjatkajana ja Hipun tiineys ja lopulta Neran syntymä ja kasvu veivät suuren osan aikaani. Jopa niin paljon etten ehtinyt hermoilla Prillan pentueen lähestyvää syntymää ja vauvojen viimein synnyttyä, eivät ajatukseni olleet 24/7 pennussa. Odotusaika meni siis yllättävän nopeasti :)

Nera oikealla yhden päivän iässä

Nera melkein 5kk, jotain kehitystä tapahtunut ;)

Nox on tietenkin ollut yksi suurimmista ja ihanimmista muutoksista elämässäni tähän mennessä. Pentuarkeen totuttautuminen on ollut oma juttunsa, mutta sujunut kuitenkin yllättävän helposti. MuiMuin ja Veelan kohdalla koin pahaa "vauvamasennusta". Rakastin molempia koko sydämestäni siitä lähtien kun tiesin niiden olevan minun, mutta vastuu pienen näädän kasvattamisesta terveeksi ja mukavaksi fretiksi, tuntui sietämättömältä. Siksi pelkäsin kokevani Noxin kohdalla samoja tuntemuksia, mutta ilmeisesti neljän vuoden suunnittelu ja valmistautuminen olivat tarpeeksi. En ole hetkeäkään ollut ahdistunut uudesta tilanteesta ja pienistä tuhoista huolimatta oma huumorintajuni ei ole vielä loppunut :D

Pikkuinen Noximon noin kolmi viikkoisena <3

Muutama viikko sitten sain lisää muutoksia aiheuttavia uutisia. Hain keväällä yhteishaussa ammattikouluihin, jottei edessäni olisi toista välivuotta ja pääsinkin kokin perustutkintoa opiskelemaan. Päätin kuitenkin kieltäytyä paikasta, sillä ala ei kiinnostanut minua tarpeeksi, jotta olisin jaksanut opiskella sitä mahdollisesti kolme vuotta. Huomasin elokuun alussa Luksiassa olevan vielä paikkoja laboratorioalalle ja päätin koettaa onneani. Vain päivä tai kaksi hausta, sain puhelun: "Otatteko paikan vastaan?" TOTTAKAI! Aloitin koulun 25.8 ja olen tykännyt siitä hurjasti. Edelleen tähtäimeni on lääketieteellisessä, mutta on mukavaa opiskella sillä välin oikeasti kiinnostavaa alaa :)

Nox on suhtautunut muutokseen hyvin. Koulupäiväni ovat lyhyitä ja ainakin toistaiseksi vain neljänä päivänä viikossa, joten meillä jää rutkasti aikaa puuhailla yhdessä. Yksinolotkin sujuvat onneksi hyvin eikä asioita ole juurikaan tehty sisälle viime aikoina. Näädät taas eivät todennäköisesti edes tajua arjen muuttuneen mitenkään. Ne pääsevät edelleen touhuamaan ympäri taloa vähintään kerran päivässä ja käyvät näätähuoneessa vain nukkumassa ja syömässä.

Yksi iso muutos meidän porukalle on vielä luvassa. Minulle ja siskolleni tarjottiin asuntoa vain muutaman kilometrin päästä koulusta, jossa molemmat opiskelemme ja päätimme ottaa sen vastaan. Kyseessä on melkein 80 neliön kolmio, joten se on enemmän kuin sopiva meidän suurperheelle :) Asunto on erinomaisella paikalla ainakin kouluun ja palveluihin nähden ja ihan kävelymatkan päässä pitäisi olla myös hyvää ulkoilumetsää ja rantaa, jee! Toivottavasti saadaan hommattua myös Noxille koirakavereita lähistöltä. Ainakin koiratoiminta on Lohjalla hieman aktiivisempaa kuin täällä peräkylässä :D