Mitä meille kuuluu

Luvassa pikainen päivitys meidän kuulumisista. Pitäisi ehkä päivittää useammin niin tämä olisi helpompaa...

Nox kasvaa ja kasvaa, tai ainakin jalat jos ei muuta. Pari viikkoa sitten sillä oli järjetön koipieläinvaihe, joka tasaantui hetkeksi ja nyt ne jalat taas venyy. Huvittavan näköistä. Rokotukset on käyty hakemassa ja sairastettu joku mahapöpö, josta selvittiin onneksi vähällä. 

Itse olen ollut erittäin huolestunut Noxin liikkumisesta. Poju on nimittäin ravannut joitain viikkoja oudosti. Se heittää jatkuvasti takajalkojaan keskemmälle kuin kuuluisi ja liikkuu siis "banaanina". Tätä ei tapahdu muuten kuin ravatessa. Se ei istu tai seiso vinossa tai nuku vain toisella kyljellään. Onnistuin itselleni ominaiseen tapaan käydä kaikki kauhuskenaariot läpi päässäni ja nyyhkytin jo ystävilleni, että jääkö meidän harrastukset nyt tähän. Eläinlääkäri uskoi kyseessä olevan normaali pentuvaihe, mutten uskonut sitä ennenkuin Noxin kasvattaja Laura vakuutti samaa. Huh!

Näillä jaloilla pääsee KOVAA

Komea koipieläin <3

Viime sunnuntaina käytiin Kausalassa paimentamassa Wirneen porukalla. Lähdettiin jälleen kimppakyydillä Jennan ja Hyrrän sekä Nooran ja Jipin kanssa. Tällä kertaa sisarukset saivat suosiolla matkustaa eri tiloissa, Tampereen reissusta viisastuneina :D Navigointi ongelmista huolimatta selvittiin perille eikä oltu edes viimeisinä paikalla! Odotettiin loppu porukkaa saapuvaksi ja sitten aloitettiinkin. Näin nuorien pentujen kanssa ei voi juuri muuta tehdä kuin ihmetellä eläimiä ja tehdä aitauksessa olosta superkivaa joten seurattiin muiden suorituksia ja täytyy sanoa että huhhu näytti vaikealta...Alkoi ihan omaa päätä särkeä sitä seuratessa :P 

Lopulta Nox ja Jippi pääsivät aitaukseen, ensin erikseen ja sitten yksinään. Laura toimi lammasmagneettina ja me kierrettiin aitausta hihnassa ja vapaana. Nox oli todella utelias ja valveutunut lampaista, mutta tervejärkisenä pentuna pysytteli kauempana. Seurattiin vielä aitauksenkin ulkopuolelta kokeneempien työskentelyä ja Nox piti silmät tarkasti kiinni hassuissa otuksissa.

Lampaiden tarkkailua

Rakastan...

Ruokailun jälkeen siirryttiin ankoille, jotka eivät hihnassa näyttäneet kiinnostavaan Noxia yhtään. Kakka sen sijaan olisi maistunut....Vapaaksi päästessään Nox kuitenkin näytti tajuavan paremmin homman nimen ja kouluttajan mukaan siellä joukossa oli jopa hyviä paimennuspätkiä! Ainut ongelma taisi olla jännittynyt omistaja, joka herkästi kutsui pentuaan pois vaikka toinen oli oikein pätevä, hmph. Olin kyllä hurjan ylpeä Noxista, kun huomasin miten hyvin se kuunteli minua, vaikka ankat kiinnostivatkin. Tietenkin tilanne oli jännittävä eikä pennuilla ole vielä niin suuria luuloja itsestään kuin vanhemmilla, mutta silti :P Kyllä siitä vielä paimen tehdään!

Näädät ovat jääneet nyt vähän vähemmälle huomiolle blogissa, mutta niille kuuluu oikein hyvää! Viimeisen viikon aikana olen huomannut kesäannosten katoavan vähän liian nopeaa tahtia lautasilta, joten annoskokoja ja rasvan määrää on nyt nostettu. Varma merkki talven tulosta :) 

Nerakin on sopeutunut meidän porukkaan todella hyvin, tosin en sitä hetkeäkään epäillyt. Ainut ongelma on oikeastaan ollut Hipun ja Neran tiivis side. En olisi ikimaailmassa voinut kuvitella, että seitsemän viikon erossa olon jälkeen ne yhä käyttäytyisivät kuin emo ja pentu, mutta sitä se on ollut alusta asti. Jopa siihen pisteeseen asti, että Nera yritti imeä Hipulta ja Hippuhan sitten aloitti maidontuotannon uudestaan...nyt tilanne on onneksi rauhoittumaan päin.

Mutta on se vaan täyden kympin tyttö! Nera ei ole hybridimäiseen tapaan ujo vaan erittäin rohkea ja sosiaalinen sekä kiltti pentu, joka käyttää hampaitaan vaan leikkiessä. Se on aina järjettömän iloinen ja kotkottaa ja pomppii melkein ärsytykseen asti :D Minähän toivoin Nerasta haastetta itselleni, mutta nyt olen erittäin tyytyväinen siihen millainen tytsystä tuli. En olisi voinut toivoa enempää.

Meillä on ollut keväästä asti hieman ongelmia lauman kokoonpanon kanssa, kun 4/5 tytöistä olivat samoihin aikoihin kiimassa. Tästähän ei hyvää seuraa. Varsinkin Veela osaa olla erittäin pirullinen halutessaan ja kun muut alkoivat kiimailla, se otti uusimman tulokkaan silmätikukseen. Nova parkaa kiusattiin välillä todella pahastikin, mutta lopulta muu porukka hyväksyi sen taas. Veela on ollut ainoa ongelma, mutta nyt äitini oli yllättänyt tytöt jopa nukkumasta yhdessä pinossa, JESH! Kyllä tämä tästä :)

Tälläiset pikapika kuulumiset. Nyt on pakko ryhdistäytyä ja päivittää ahkerammin!

Kaikki kuvat Jennyn ottamia, kiitos hurjasti!