sunnuntai 16. elokuuta 2015

Kesänäyttelyt

KesäPiknik 2015

Kaksi viimeistä viikonloppua ovat menneet näyttelyiden parissa. Pitkästä aikaa! Tammerferrettiin en itse päässyt paikalle, joten viimeisin näyttely jossa olen itse ollut, oli Kevättassu Maaliskuussa. Ei ole tainnut moista taukoa olla koskaan...

Nyt olikin sitten kaksi näyttelyä peräkkäisinä viikonloppuina ja molemmat vielä ulkonäyttelyitä. Pääkaupunkiseudun frettien järjestämä KesäPiknik palasi taas Espoon Tuomiokirkon kirkkopuistoon 1.8. Toisaalta oli taas hurjan kiva olla vain osallistujana, ei järjestäjänä paikalla, mutta toisaalta oli haikea fiilis. Jos koiraharrastaminen ja koulu eivät veisi niin tuhottomasti aikaa, olisin mielelläni jatkanut hallituksessa vielä pidempään. Noh, onneksi meillä riittää puuhaa Fantastic Ferretinkin kanssa :)

Piknik järjestettiin siis Espoossa ja tuomariksi saapui monen mutkan kautta tanskalainen Christina Steensbro, joka on monessa pk-frettien näyttelyssä ollut aiemminkin. Alunperin tuomariksi piti saapua Marianne Petersen, joka sitten vaihtui suomalaiseen Emeliina Kaukolinnaan ja taas Christinaan. Vähältä piti etten perunut koko näyttelyyn menoa, kun tuomari vaihtui. Näätäni ovat olleet Christinn arvosteltavana monia kertoja eivätkä ne todellakaan ole hänen mieleensä. Koska näyttely oli kuitenkin halpa ja näyttelykuume poltteli, päätin lähteä hakemaan ne arvostelulaput :P

Olin jo aikaisin paikalla ja varasin paikan puiden alta ettei tarvitsisi ihan auringonpaahteessa porottaa. Varalta oli ottanut mukaan myös auringonvarjon ja vilttejä joilla suojata aitausta pahimmilta säteiltä jos sattuisi tulemaan kuuma päivä. Näyttely oli mennyt todella nopeasti täyteen eikä moni ystäväni ehtinyt ilmoittaa frettejään, joten ihan hirveäsi tuttua porukkaa ei ollut paikalla. Mutta seura oli silti mitä mahtavinta ja sai nauraa kyllä kunnolla koko päivän.

Paikalla oli useita fretti-ihmisiä joilla on myös hiiriä lemmikkeinä/ruokakasvatuksessa ja pari ystävääni saikin Piknikiltä uusia pitkähäntäisiä. Varsin suloisia otuksia, mutta oli jännä nähdä, että avoimessa tilanteessa ulkona ja parinkin metrin päästä Veelaa alkoivat kiinnostaa hiiret vaikka ne olivatkin muoviboksin suojissa. Nenä kävi kovaa vauhtia ja veikkaan, että jos tyttö olisi saanut päättää, olisivat hiirut päätyneet ateriaksi. Kiva tietää, että pedonvaistot ovat vielä voimakkaat.

Palkinnojaossa ei suuria yllätyksiä tullut vaan pystit menivät oikeastaan juuri sinne minne epäilin. Meidän porukan yllättäjät olivat Nova joka sijoittui luokkansa ensimmäiseksi (muttei valioitunut vieläkään, murrr) sekä Veela, joka ei sijoittunut, mutta pääsi samoille pisteille toiseksi sijoittuneen kanssa. Tästä jäi todella hyvä mieli sillä viimeksi kyseisen tuomarin mielestä Veela oli kaikkea muuta kuin palkinnon arvoinen :D

Tämän näyttelyn jälkeen meillä lähti myös Zylkene kokeiluun Novalle. Se käyttäytyy hienosti tuomareiden kanssa, mutta kopassa ollessa onkin vähän eri juttu. On raskasta ajella tapahtumiin, kun yksi repii ja sekoilee boksissa...joskus tullut recalleista jopa naama verillä takaisin :( Kotimatkalla oli kyllä varsin hiljaista ja väsynyttä näätää ja omistajaa. Pysähdyin monta kertaa alle tunnin matkalla bussipysäkeille herättelemään itsenäni etten vain ajaisi ojaan...Seuraavana yönä sainkin 9 tuntia unta palloon. Melkoinen määrä kun normaalisti nukun ehkä 7 tuntia ja senkin lyhyissä pätkissä! 

Summer Ferret Show 2015

Viikkoa myöhemmin oli aika suunnata lätäkön taakse Viroon, Eesti Tuhkrute liiton kesänäyttelyyn. Kyseisessä näyttelyssä olen ollut kerran ja odotin innolla tätäkin reissua. Vaikka ulkomaan matkat ovat raskaita, on niissä omat tunnelmansa.

Perjantaina ennen töihin menoa äitini heitti minut ja tämän hetkisen näyttelyporukkani (Hippu, Nova, Veela) Lisalle, jotta minun ei tarvitsisi suunnata neljän aikaan aamulla pk-seudulle. Ilta kului niitä näitä turisten ja Neran pienokaista ihaillen. Nera pääsi pitkästä aikaa juoksemaan kavereiden kanssa ja Hipun nähdessään se meni sekaisin onnesta. Miten paljon jo haluaisin tytön kotiin! <3

Kello soi puoli viisi aamulla ja tehtiin viime hetken pakkaukset ennenkuin suunnattiin hakemaan Senniä ja hänen viittä näätäänsä. Laivaan päästiin ensimmäisten joukossa mikä oli tietenkin huono juttu ulospääsyn kannalta. Laivamatka sujui nopeaan ja törmättiin tuttuun suomalaisporukkaan jotka hekin suuntasivat näyttelyyn. Jumitimme puoli tuntia autokannella odottamassa liikkeelle pääsyä ja koska olimme nälkäisiä ja laivan hinnat törkeitä, kurvasimme vielä Hesen kautta näyttelypaikalle. 

Olimme noin tunnin myöhässä ja tyttöjen luokka oli juuri alkamassa kun saavuimme paikalle. Virossa on hassusti luokat jaettu vain ikäluokkien, sukupuolen ja leikkausstatuksen mukaan, joten minulla olivat kaikki näädät samassa luokassa ja vielä peräkkäin. Paniikkiputsaukset, näädät arvosteluun ja 11 aikaan meidän porukka oli hoitanut osansa! Aika kiva :D 

Loppupäivä sujui muiden näätiä katsellen ja vain maaten tuskastuneena ruohikolla. Tallinnaan oli luvattu jopa ukkosta ja sateita, mutta muutamaa jyrähdystä ja pisaraa lukuunottamatta oli todella aurinkoista. Mukaan ottamani pressu toimi hyvin auringonsuojana tytöille. Erityisesti Veela on herkkä auringonpaisteelle. Ehkäpä tuosta albiino värityksestä johtuvaa. Itse paloin. Yllätys...

Recalleista pystyi aika hyvin sanomaan miten palkinnot tulisivat menemään, mutta oli se taas ihana yllätys, kun sijoja alettiin huutelemaan. Hippu nappasi luokan 3. sijan ja Veela veti potin kotiin olemalla paras albiino, luokan 1., paras seniori ja vielä valio! <3 Näyttelyn tuomari Una (Novan kasvattaja) kävi vielä ihastelemassa Veelaa jälkikäteen ja vihjasi, että ilman ylimääräistä rasvaa, olisi se isoin palkinto tullut vielä meille. Joten lähellä oli! Mutta palkinnot olivat kyllä ihan hurjan kauniita...Una kävi myös näpelöimässä Novaa taas pitkästä aikaa ja vinkkasi että hänelle kelpaisi Novan vauva :D 

Anteeksi vaan kaikille jotka meidän kanssa samalla laivalla matkustivat takaisin. Miltei 24h valvomista teki tehtävänsä ja meidän jutut ei olleet ehkä ihan asiallisia XD Jotenkin selvittiin takaisin Lisalle jossa piti vielä leikittää pikkuista Aviyaa, jolla oli mitä ilmeisemmin ollut ihan tylsää kun talo oli tyhjänä!

Hurjan hauska reissu jälleen, seuraavaa odotellessa! :) 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti