Vain elämää

Ennen keskiviikon rallya kävimme kylässä Lisan luona, jossa Nox pääsi leikkimään greyhound Vinhan ja sekarotuisen Vanun kanssa sillä välin kun me pölötimme ties mistä. Tai Nox veti yksin ympyrää ja Vinha vähän napsautteli leukojaan rasittavalle pennulle. Noxista se oli ainakin kivaa :D Jännää oli nähdä miten yleensä melko päällekäyvä Nox oli heti kovin nöyrää Vinhan edessä. Oikeasti hyvä, että joku komentaa Noxia ja se uskookin. Nox on tavannut selkeästi liian pitkäpinnaisia aikuisia ja sille on tullut hieman suuret luulot itsestään...

Rally treenit menivät ihan hyvin. Meiltä puuttui pari koirakkoa ja oltaisiin ehditty käymään rata läpi jopa 3-4 kertaa, mutta me käytiin se vain kerran ja keskityttiin sitten harjoittelemaan sivummalla liikkeitä erikseen. Nox oli jo puolessa välissä tuntia ihan väsynyt ja turhautui helposti, joten annoin sen vain makoilla rauhassa ja seurata muiden puuhia. Ei huonoa harjoitusta sekään :P  Saatiin taas paljon kehuja (tai Nox sai) mutta myös hieman hämmentävää palautetta: Nox on opetettu liian notkeaksi rally-tokoon...en ymmärtänyt pointtia, mutta otin tämän kehuna. Nox on notkea, jee! :D

Rättiväsynyt 

Torstaina mittelspitz narttu Sandy kävi meillä riehumassa parin tunnin ajan. Viimeksi Nox on nähnyt Sandyn ihan meille saapumisen jälkeen ja kokoero oli hieman nurinkurin tällä kertaa :D Sandy on kuitenkin täpäkkä tyttö, joten se pisti Noxille kunnolla vastaan. Sandylla oli vähän aikaa sitten ensimmäiset juoksunsa ja Noxissa alkoi heräämään uusia ajatuksia kaveria kohtaan tuoksujen myötä...kamalaa, se alkaa aikuistumaan! Mutta olipas taas väsynyttä pentua treffien jälkeen! Pitäisi ehdottomasti tavata Sandya useammin, nyt kun asutaan niin lähekkäin.

Ilmoitin Noxin nyt 20.11 alkavalle agilitypainotteiselle pentukurssille. Neljä ensimmäistä kertaa on tottelevaisuutta ja sen jälkeen neljä kertaa agilitya. Kunnianhimoisena ilmosin meidät jo jatkokurssillekin :P olen lievästi sanoen kauhuissani...en van usko oman fysiikkani riittävän agilityyn. Todennäköisesti olen 90% ajasta rähmälläni maassa :D 

Rallya me ei tulla heti jatkamaan kurssilla vaan harjoitellaan varmaan itsenäisesti yksittäisiä liikkeitä sen verran kun osataan ja hinkataan seuruuta kuntoon. Nyt mennään vasta muutamaa askelta kerralla, mutta eihän tässä ole mikään kiire. Nox tykkää selkeästi liikkeestä, mutta pelkään viedä sitä eteenpäin, jos mokaan totaalisesti. Toivottavasti päästäisiin johonkin pk-seuraan tottistelemaan, että saataisiin neuvoja.

Freteille kuuluu hyvää. Muusa ja Nera ovat täydessä talvikunnossa karvoineen ja mahoineen ja muutkin kasvattavat kumpaakin hyvää vauhtia. Capitalissa tytöt ovat varmasti jo ihanan pörröisiä :) 

Muusa uudessa talvimaskissa

Meille saatiin uuteen asuntoon viimeinkin kunnon näätäaitaus, joka on vain viimeisiä maalauksia varten valmis ja tytöt vaikuttavat olevan tyytyväisiä järjestelyyn. 

Lauantaina ollaan menossa Neran kanssa Lemmikkimessuille edustamaan pk-frettejä eli jos joku on tulossa niin saa tulla moikkaamaan ;) 

Luulen, että tämä on meidän viimeisiä frettimiittejä vähään aikaan. Briteissä on parhaillaan meneillään ECE-epidemia, jonka pelkään rantautuvan myös Suomeen. ECE on siis corona-viruksen aiheuttama paha vatsatauti, jolle ominaisina oireita ovat mm. vihreä limainen ripuli ja oksentelu. ECE voi olla todella raju erityisesti vanhemmille freteille ja koska MuiMui alkaa vanhenemaan, pelkään uuden pöpön vaikutuksia siihen. ECEtä on joka puolella suomeakin ja uskon omien frettienikin olevan kantajia (virus saattaa pysyä jopa yli 8kk elimistössä), mutta uusia kantoja syntyy kokoajan. Ihan lähiaikoinakin on menehtynyt tyttöjen sukua vatsatautiin :(

En halua lopettaa postausta negatiivisesti vaan kiittää vielä tässä viime juttuuni saamia kommentteja. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista saamistani vinkeistä joten antaa tulla vaan! ;) Ja ihmettelen jälleen kerran meidän upeaa kasvattiporukkaa <3

Voi että toivon saavani jo tänne nettiyhteyden, päivittäminen on puhelimella tuskaa....