Tauon paikka

Viime aikoina bloggaus ei ole innostanut. Oma jaksaminen on kortilla, ohjatut olleet tauolla pari viikkoa ja siellä pysyvätkin määrittelemättömän ajan. Syksy tuo toivottavasti muutosta meidän elämään uuden paikkakunnan suhteen ja tuntui tyhmältä hommata meille ryhmäpaikkoja, kun muutto saattaa olla hyvinkin pian edessä. Tauko tekee varmasti meille molemmille hyvää vaikka varmasti me jotain hölmöillään kotonakin.

"Lomalla viimeinkin..." Pöh, tyhmä juttu! 

Tällä hetkellä lomaillaan koti kotona maalla. Näädät asuvat ulkona ja Nera mammailee Lisan luona ainakin seuraavat 6 viikkoa. Pieni prinsessa kasvaa hitaasti, mutta varmasti ja kaikki on mennyt sujuvasti jännityksestä huolimatta. Nera on osoittanut olevansa upea äiti jolla on todella voimakkaat äidinvaistot. Olen ylpeä <3

9pvä ja 31g

Ikävä on kuitenkin sanoinkuvaamatonta vaikka joka viikko olen Neraa käynytkin katsomassa. Hetkittäin sen unohtaa, mutta nytkin täytyy myöntää että nieleskelen itkua. Aina välillä kun käyn heittämässä näädille vain nopeasti ruokaa, sydän jättää lyönnin välistä, kun unohdan sekunniksi, että Nera ei ole kotona. Sijoitusfretin omistaminen on raskasta ja jo toisena keväänä mietin onko tässä järkeä...Onneksi viimeiset kolme viikkoa ovat menneet suht nopeaan ja pennun kasvaessa aikaa tulee vietettyä varmasti vielä enemmän kaksikon luona, joten ehkä tästä selvitään :) Torstaina olen menossa myös muutamaksi päiväksi hoitamaan Lisan omaa laumaa eli saan viettää aikaa myös Nerpan kanssa! Kahdeksan frettiä vauva ja Nera mukaanlukien sekä kaksi greytä joista toinen on vilkas 9kk ikäinen kakara. Ei tule tylsää :D

Äitinsä kopio. Toivotaan että pienestä kasvaa yhtä upea!

Koska meidän elämässä tuskin tulee tapahtumaan ihmeempiä ennen elokuuta, on täälläkin hiljaisempaa. Ellei nyt jotain oikeasti jännää tapahdu!

Pikkunäädän kuvat (c) Lisa Hyöky