sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Estonian Winter Ferret Show 2015


Lauantai aamulla kello soi viideltä, pomppasin pystyyn ja aloin pesemään näätiä. Olin suuntaamassa ainoana suomalaisena Viron talvinäyttelyyn, joskin vanhempani lähtivät ystävällisinä matkaseuraksi ettei minun pitänyt ajella yksinäni Virossa. Ahdistus oli siitä huolimatta järjetön ja melkein päätin jättää menemättä, mutta koska matka oli jo maksettu ja Virossa odotti Novan kasvattaja Una, pakkasin kiukkuisena näädät autoon ja menoksi.

Saavuimme perille joskus puoli kahdentoista aikoihin eli olimme 1,5h myöhässä näyttelyn alusta, mutta virolaiset olivat ystävällisesti järjestäneet luokat niin, että frettieni vuoro oli vasta tulossa. Virossa on hieman erilainen luokkajako kuin yleensä ja meillä olikin Nera omassa luokassaan ja muut sitten samassa. 

Vaikka vielä laivassakin olin mieli mustana, muuttui mieleni täysin kun näin Novan latvialaisen kasvattajan Unan odottamassa meitä. Una ei ollut nähnyt Novaa päälle vuoteen ja oli silminnähden onnellinen saadessaan Novan pitkästä aikaa taas käsiinsä. Unasta Nova on kopio äidistään, vain eri värissä, ja tätä suurempaa kohteliaisuutta en olisi voinut odottaa. Ava on yksi maailman kauneimmasta frettitytöistä joita tiedän. 



Päivä kului höpötellessä tuttujen ja vieraiden kanssa ja seuratessa Mariannen tuomarointia. Ihailtavan tehokkaasti hän sai edettyä vaikka kyseessä oli vasta toinen kerta tuomarointia ja pian alkoivatkin jo re-callit. Nova ja Nera olivat käyneet uusintakierroksella jo aikaisemmin mutten yhtään tiennyt miksi ja nyt kaikki näätäni kävivät vuorotellen taistelemassa isommista sijoista. Yleensä re-calleista pystyy sanomaan aika hyvin ketkä tulevat voittamaan, mutta nyt olimme pihalla. Tyttöjä verrattiin poikiin, tyttöihin, eri väreihin ja ties mihin. Minä ja Una olimme kuin tulisilla hiilillä kun Nova palasi taas uudestaan arvioitavaksi....



Ensimmäinen luokka toi todella mukavan yllätyksen kun Nera oli luokkansa ensimmäinen, jihuu! Olin jo niin onnessani että oli hieman vaikeuksia ymmärtää kun viroksi ilmoitettiin Veelan olevan luokkansa toinen. Ai että kaksi palkintoa? Tuskin olin saanut Veelan takaisin kun luokan ensimmäinen ilmoitettiin. "IF's Infinity Chilli." Ja allekirjoittaneen naama loisti kuin Naantalin aurinko. Voi hitsi miten kiva olo tuli. Luokat jaettiin loppuun ja menestystä tuli mm Novan isälle Iorekille, upea albiinoherra <3 



Seuraavaksi oli vuorossa värien parhaat ja niinhän siinä kävi että Hippu nappasi parhaan suklaan ja Veela parhaan albiinon palkinnon. Tässä vaiheessa ei pystynyt enää kuin nauraa. Ja yleisö nauroi mukana kun minä yritin etsiä voittaneita frettejä kantokopista ja mennä hakemaan palkintoja. Mutta siitä vasta riemu repesikin kun parhaaksi senioriksi ilmoitettiin oma pieni Novani ja taisihan se lopulta olla myös BIS...pieni itku meinasi päästä. Tottakai olin iloinen kaikkien tyttöjen puolesta, mutta ihaninta oli nähdä miten onnellinen ja ylpeä Una oli kasvatistaan. 
Ja koska tässä ei tietenkään ollut tarpeeksi, nappasi Veela toisen valionsa (aikaisempi on saatu Suomesta) ja Nera ensimmäisensä! Mahtavat pienet näätäeläimet <3



Palkinnoksi tuli upeiden pokaalien ja ruusukkeiden lisäksi monta kassillista tavaraa; petejä ja riippumattoja, leluja, öljyjä, kasoittain fretin nappulaa joka menee Noxin treenikäyttöön, kun meillä syödään vaan raakaa. Melko tuloksekas päivä siis :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti