Kuvatuksia

Nox on hirmu vakavana kaikissa kuvissa, mutta kaikki hauskimmat ovat ikävä kyllä melkoista suttua :P

Iso mies jo

Tänään pienen nokipoikani syntymästä tulee kuluneeksi kuusi kuukautta. Toisaalta Nox on vielä todella nuori ja ollaan tunnettu vasta kovin vähän aikaa, mutta toisaalta aika taas kiitää hirmuista vauhtia...Tiedän kuitenkin, että tulemme kokemaan mahtavia juttuja yhdessä ja, että Nox on minulle se koira.

PALJON ONNEA PUOLI VUOTIAILLE J-LAPSILLE! ❤️ 

Hallelujah!

Löytyihän ne aivot sieltä! 

P.S Onnistuin sähläämään ulkoasun kanssa ja koska olen puhelimella en saa mitään aikaiseksi...en uskalla edes katsoa miltä se näyttää tällä hetkellä. 

Meidän viikonloppu

Torstaina Nox lähti yhdeksi yöksi vanhempieni ja siskoni, sekä tietenkin Geran, luokse maalle, sillä minä olin lupautunut edustamaan Pääkaupunkiseudun fretit ry:tä Meidän viinkonloppu 2014 tapahtumassa lauantaina. Päätin ottaa mukaani vain Neran, sillä luotan siihen 99% vieraidenkin ihmisten käsissä ja totesin, että yhden fretin kanssa olisi huomattavasti mukavampaa kuin koko porukan.

Saavuttiin joskus yhdeksän aikaan messukeskukselle ja pistimme toisen hallituksen jäsenen Weran kanssa pk-frettien pisteen pystyyn. Jälki ei ollut parasta mahdollista, mutta tuskin kukaan huomasi pieniä kauneusvirheitä frettien rinnalla ;) Sitten alkoikin tulla porukkaa sisään...kuten aina, fretit olivat suosittuja, joskin tällä kertaa jäi paljon parempi fiilis kuin aiemmilla kerroilla. Yleensä olen ollut keväällä järjestettävässä Petexpossa mukana ja sehän on lapsimessujen kanssa samaan aikaan...oli huomattavasti kivempi jutella asiallisten aikuisien kanssa vaikka on se mukava nähdä miten onnessaan pienet lapset ovat kun pääsevät silittelemään "kissäkäärmeitä" :) Tulee sitä aikuisienkin joukosta mitä erikoisempia kysymyksiä ja päivän mittaan niihin todella väsyy...Onnistuin kyllä rakastumaan täysin yhteen tyttöön joka on jo pitkään harkinnut frettejä ja kiusasi minua vaikka millaisilla kysymyksillä :P Potentiaalisia harrastajia on aina huippua nähdä! 

Nera ei tosissaan paljon messuja stressannut vaan jaksoi lähinnä aamulla tehdä kiusaa Weran pojille Remukselle ja Siriukselle. Pojilla on omakin hybridi tyttökaveri kotona, mutta ne eivät kuulemma ole tottuneet siihen, että pikkusisko pistää vastaan ja olivat hämmentyneitä kun Nera antoikin takaisin :D Muuten Nera veti sikeitä ja kiersi käsistä käsiin nukkumassa. On se vaan niin helppo fretti <3 

Nera pääsi kyllä näykkäisemään yhtä yleisön jäsentä ja hyvä etten alkanut itkemään järkytyksestä...Nerako puree? Mutta nainen oli ymmärtäväinen ja kertoi että oli juuri käynyt hipelöimässä rottia ja pupuja, että ei ole ihme jos Nera tahtoi vähän maistaa :P 

Sunnuntaina kävimme siskoni kanssa turisteilemassa messuilla. Koko itä-Pasilassa menivät sähköt juuri ennen messujen aukeamista ja päästiin sisään tunnin myöhässä. Meitä se ei haitannut, eipä jaksettu kierrellä muutenkaan kuin pari tuntia, mutta oli siellä ihmisiä, jotka raivosivat pää punaisena....ikävä juttu tottakai, mutta minkä messukeskus olisi sille mahtanut? 

Nera lähti lauantaina vähän extempore messuilta kasvattajansa matkaan. Hipun pentuesuunnitelmat tulivat viime keväänä niin yllättäen, että se ei ehtinyt tutustua Lisaan kunnolla ja nyt kun Neralla on varovaisia suunnitelmia ilmassa, päätettiin totuttaa Nera sulhaseensa ja kasvattajaan ajoissa. Nera on kyllä huomattavasti avoimempi persoona kuin mammantyttö Hippu joten ongelmia tuskin tulee :) Kotona tuntuu todella tyhjältä ilman Neraa...keskiviikkoon pitäisi jaksaa odottaa!

Messut olivat onnistuneet, mutta pitihän sitä kehittää ongelmiakin viikonlopulle, Noxin muodossa. En tiedä mikä tilapäinen (toivottavasti) mielenhäiriö sille tuli, mutta Nox tuntui taantuvan täysin. Se aloitti aamunsa tuhoamalla siskoni kengät, jyrsimällä huonekaluja ja suolestamalla pari pehmolelua. Päivä jatkui järkyttävimmällä lenkillä ikinä. Enpä voi sanoa Noxin muutenkaan osaavan hihnakäytöstä, mutta tällä kertaa en saanut mitään kontaktia siihen ja lenkki päättyi erittäin kiukkuisen Emilian maatessa märällä nurmella rähmällään...Korvat katosivat ilmeisesti myös jonnekin, koska Nox yritti karata useasti ruokakupille ilman lupaa ja kun tehtiin pientä treeniä, oli esimerkiksi perusasennon paikka unohtunut täysin. Siinä sitten vinkuttiin ja näytettiin kidutetulta, kun palkkaa ei tippunutkaan mistä tahansa. Koska tämä ei ollut tarpeeksi, Nox unohti myös mitä tarkoittaa sisäsiisteys...katsoin parhaaksi vaan mennä nukkumaan ja toivoa, että Noxin aivot löytyvät yön aikana. Ehkäpä fretit ovat vieneet ne sohvan taakse? 

Neran kuvat Saara Liimanin ottamia, kiitos! 

P.S kai kaikki katsoivat Putouksen lauantaina? Penkki, Mave ja Kyykky näyttivät kovasti Lisan Bijalta (Muusan isoäiti), Myltä (MuiMuin sisko) ja Blissiltä ;) 

Vain elämää

Ennen keskiviikon rallya kävimme kylässä Lisan luona, jossa Nox pääsi leikkimään greyhound Vinhan ja sekarotuisen Vanun kanssa sillä välin kun me pölötimme ties mistä. Tai Nox veti yksin ympyrää ja Vinha vähän napsautteli leukojaan rasittavalle pennulle. Noxista se oli ainakin kivaa :D Jännää oli nähdä miten yleensä melko päällekäyvä Nox oli heti kovin nöyrää Vinhan edessä. Oikeasti hyvä, että joku komentaa Noxia ja se uskookin. Nox on tavannut selkeästi liian pitkäpinnaisia aikuisia ja sille on tullut hieman suuret luulot itsestään...

Rally treenit menivät ihan hyvin. Meiltä puuttui pari koirakkoa ja oltaisiin ehditty käymään rata läpi jopa 3-4 kertaa, mutta me käytiin se vain kerran ja keskityttiin sitten harjoittelemaan sivummalla liikkeitä erikseen. Nox oli jo puolessa välissä tuntia ihan väsynyt ja turhautui helposti, joten annoin sen vain makoilla rauhassa ja seurata muiden puuhia. Ei huonoa harjoitusta sekään :P  Saatiin taas paljon kehuja (tai Nox sai) mutta myös hieman hämmentävää palautetta: Nox on opetettu liian notkeaksi rally-tokoon...en ymmärtänyt pointtia, mutta otin tämän kehuna. Nox on notkea, jee! :D

Rättiväsynyt 

Torstaina mittelspitz narttu Sandy kävi meillä riehumassa parin tunnin ajan. Viimeksi Nox on nähnyt Sandyn ihan meille saapumisen jälkeen ja kokoero oli hieman nurinkurin tällä kertaa :D Sandy on kuitenkin täpäkkä tyttö, joten se pisti Noxille kunnolla vastaan. Sandylla oli vähän aikaa sitten ensimmäiset juoksunsa ja Noxissa alkoi heräämään uusia ajatuksia kaveria kohtaan tuoksujen myötä...kamalaa, se alkaa aikuistumaan! Mutta olipas taas väsynyttä pentua treffien jälkeen! Pitäisi ehdottomasti tavata Sandya useammin, nyt kun asutaan niin lähekkäin.

Ilmoitin Noxin nyt 20.11 alkavalle agilitypainotteiselle pentukurssille. Neljä ensimmäistä kertaa on tottelevaisuutta ja sen jälkeen neljä kertaa agilitya. Kunnianhimoisena ilmosin meidät jo jatkokurssillekin :P olen lievästi sanoen kauhuissani...en van usko oman fysiikkani riittävän agilityyn. Todennäköisesti olen 90% ajasta rähmälläni maassa :D 

Rallya me ei tulla heti jatkamaan kurssilla vaan harjoitellaan varmaan itsenäisesti yksittäisiä liikkeitä sen verran kun osataan ja hinkataan seuruuta kuntoon. Nyt mennään vasta muutamaa askelta kerralla, mutta eihän tässä ole mikään kiire. Nox tykkää selkeästi liikkeestä, mutta pelkään viedä sitä eteenpäin, jos mokaan totaalisesti. Toivottavasti päästäisiin johonkin pk-seuraan tottistelemaan, että saataisiin neuvoja.

Freteille kuuluu hyvää. Muusa ja Nera ovat täydessä talvikunnossa karvoineen ja mahoineen ja muutkin kasvattavat kumpaakin hyvää vauhtia. Capitalissa tytöt ovat varmasti jo ihanan pörröisiä :) 

Muusa uudessa talvimaskissa

Meille saatiin uuteen asuntoon viimeinkin kunnon näätäaitaus, joka on vain viimeisiä maalauksia varten valmis ja tytöt vaikuttavat olevan tyytyväisiä järjestelyyn. 

Lauantaina ollaan menossa Neran kanssa Lemmikkimessuille edustamaan pk-frettejä eli jos joku on tulossa niin saa tulla moikkaamaan ;) 

Luulen, että tämä on meidän viimeisiä frettimiittejä vähään aikaan. Briteissä on parhaillaan meneillään ECE-epidemia, jonka pelkään rantautuvan myös Suomeen. ECE on siis corona-viruksen aiheuttama paha vatsatauti, jolle ominaisina oireita ovat mm. vihreä limainen ripuli ja oksentelu. ECE voi olla todella raju erityisesti vanhemmille freteille ja koska MuiMui alkaa vanhenemaan, pelkään uuden pöpön vaikutuksia siihen. ECEtä on joka puolella suomeakin ja uskon omien frettienikin olevan kantajia (virus saattaa pysyä jopa yli 8kk elimistössä), mutta uusia kantoja syntyy kokoajan. Ihan lähiaikoinakin on menehtynyt tyttöjen sukua vatsatautiin :(

En halua lopettaa postausta negatiivisesti vaan kiittää vielä tässä viime juttuuni saamia kommentteja. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista saamistani vinkeistä joten antaa tulla vaan! ;) Ja ihmettelen jälleen kerran meidän upeaa kasvattiporukkaa <3

Voi että toivon saavani jo tänne nettiyhteyden, päivittäminen on puhelimella tuskaa....

Rallya rallya

Eilen oli toinen varsinainen kerta rallya ja täytyy sanoa, etten lähtenyt treeneihin yhtään mielelläni. Väsytti ja ketutti ja mielessä oli edellisen kerran sähelly mutten kehdannut jäädä poiskaan. Onneksi ei jääty!

Oltiin paikalla jo reilusti etuajassa, kuten olin suunnitellutkin. Noxin kanssa alku on aika sähellystä. Se ei pysty ensimmäisiin minuutteihin keskittymään yhtään mihinkään, kun ympärillä olisi vain ihania koiria ja ihmisiä, joten yritettiin vain rauhoittua, niin vaikeaa kun se onkin. Alkuinnostuksen jälkeen käsissä on kuitenkin upeasti keskittyvä pikkuaussie, jonka kanssa on ilo tehdä :) Mutta mitäs me sitten tehtiin...

Säälittävä ratapiirros yritelmä....Ihmeen nopeasti päästä katoaa kaikki tehty enkä kuollaksenikaan meinannut muistaa loppuradan kylttejä enää tänään :D

Gimp taidonnäytteeni. Mittasuhteet ei oo sinne päinkään :D

Mutta jotain tälläistä se oli. Harjoiteltiin Noxin kanssa tuota viereen kiertämistä minun takakauttani ja se oli melko ongelmallinen...ei olla ikinä kokeiltu mitään sen tapaistakaan ja täysin sheippaamalla opetettu pentu ei meinannut millään ymmärtää, että sitä kädessä olevaa juuston palaa voi seurata. Nox yritti tarjota kaikkea muua mahdollista eikä mikään saanut juustoa suuhun :D Seuraavaksi alan siis sheippaamaan tota. Radalla kyllä pyörähti jo nätisti takaa. 

Seuraaminen sujui hämmästyttävän hyvin. Ensimmäisellä kyltillä tein sen virheen, että laskin askeleet ääneen ja annoin niiden perään sivu-käskyn, joten käsky oli myöhässä ja koira tietenkin liian edessä. Seuraavalla kerralla sain itseni pitämään suun kiinni ja peppukin painui maahan heti pysähtyessä. Taito poika! Päätin, että käyn Noxin kanssa radan vain kerran läpi, kun muut vielä harjoittelivat. Nox tuppaa joskus turhautumaan, kun väsähtää ja myönnän, että joskus omaa innokkuuttaan tulee treenattua liikaa kerralla...

Maate käsky alkaa olla Noxilla vahva ja se sujuikin todella hyvin radalla. Myös perusasennon paikka paranee kokoajan. Viime kerran pahasta tuulesta ei ollut tietoakaan ja minulla oli valmiiksi hirmu hyvä fiilis, joka vielä parani kouluttajan kehuista. Noxista kuulemma näkee, että se halua kuunnella ja tehdä mun kanssani ja, että sillä on uskomattoman hyvä keskittymiskyky noin nuoreksi pennuksi. Täytyy olla ylpeä, ei olla ihan hirveän vikaan menty Noxin kanssa vaikka siitä stressaankin :P

Nera

Rakas pieni hybridityttöni täyttää pian 6kk, hurjaa...Nerasta on kasvamassa kaunis näädänalku, joka on onnistunut hurmaamaan jo monia mielettömällä luonteellaan. En voi uskoa miten hyvä tuuri minulla kävi Neran kanssa, se on juuri täydellinen sekoitus molempia vanhempiaan.

Noxkin täytti viime perjantaina 5kk, joten herra on majaillut meillä vasta 3kk! Sanon vasta, koska en pysty muistamaan aikaa ennen nokipoikaa, se on vienyt sydämeni täysin <3